sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Kevätahdistusta

Olen taas ollut kirjoittamatta luvattoman pitkään, tosin pyöräkään ei ole edistynyt kovin paljoa. Tuntuu, että joka kerralla tulisi enemmän keskeneräistä kun valmista. Kesä lähestyy nopeammin, kuin  rasvanäppi rakentaa...

MP2014-messuillakin tuli pyörähdettyä ja kiikarissa oli uusi kypärä ja ohjaustanko. No, kumpikaan ei sieltä tarttunut mukaan, mutta pari kirjaa ja takavalo kuitenkin.

Muutamasta pyörästä tuli otettua kuviakin. Toiset ne näköjään osaa ja toiset tekee mitä pystyy.
Honda Monkey trike

Maastochopperi

Tämä taideteos oli jopa kilvissä!
 Joulun alla aloitin satulan rakentelun ja mittailin pahvista sopivat palat. Sitten vein mallit amiksen metallipuolelle, josta viikon päästä käväisin hakemassa valmiiksi leikatut kappaleet. Materiaalit ja työt, 5€. Ei paha. Istumakorkeus madaltuu viitisen senttiä ja ulkonäkö muuttuu varsin radikaalisti noinkin pienellä muutoksella. Takalokarille ja sissylle pitää tehdä jotakin, en vain vielä tiedä mitä.
Tuossa alkuperäinen satula. Melko paksu ja ruma mielestäni.

Pahvimalli paikoillaan.

Vielä toisesta suunnasta. Ei turhan leveä. 
 Mallailin myös Facebookista ostamiani HD:n putkia paikoileen. Pientä kustomointiahan nuo vaativat, mutta noin neljän kympin hintaan eivät ole pahat ja melko tyylikkään näköisetkin vielä. Noikin on asennettava jotkin kilkkeet sisälle, että ei ole ihan älyttömät äänet ja saisi sitä alavääntöäkin. Putket on nimittäin ihan suorat. Onneksi Sylvi on niin hyvää vuosikertaa, ettei mitään naurettavia e-merkintöjä tarvita ja äänenpaineetkin saavat olla yli sata desibeliä.
Harrikan putket malliksi paikoillaan.
Joulun jälkeen nytkäytin starttiremonttiakin eteenpäin ja tässä vaiheessa kaikki näyttikin vielä ihan positiiviselta. Tarvitsemani startin hammaspyöräkin löytyi Hollannista ja saapui kuriirilla alle viikossa. Tiiviste, öljynputsari ja öljypänikkä paikallisesta liikkeestä ja konetta purkamaan.
Näillä luulin selviäväni. Väärässä olin.
 Vasen koppa aukesikin helposti. Laittelin pultit pystyyn pahviin, koska nettifoorumeilla suosittelivat niiden pitämistä oikeassa järjestyksessä. Pultit kun ovat eri pituisia. Kaikki olikin vielä ihan kivutonta ja mieli oli hyvä. Rataspaketti irtosi helposti, kuten pitikin. Tiivistettä piti hieman puukolla suostutella irtoamaan, mutta sekin antautui ilman isompia taisteluita. Japanin insinöörit olivat viisaasti suunnitelleet magneetin ratashässäkän alle sieppaamaan startista irtoilevat metallihileet. Siellä olikin tavaraa ihan riittävästi...
Mitähän kivaa nuo hileet olisivat saaneet aikaan öljykierrossa?
Rataspaketti vielä paikallaan.
 Ei sitten mjuuta kuin hilut irti ja uutta paikalleen. Melko kulahtaneeltahan tuo ratas näyttääkin uuden vieressä.
Uusi ratas vasemmalla. Ero kuin yöllä ja päivällä.
 Mutta sitten alkoikin painajainen. Laitoin kaikki takaisin paikoilleen, mutta vilkaisin kuitenkin sitä vauhtipyörän ratasta. Ei näyttänyt kovin pahalta, mutta kun kokeilin sormella, niin meinasin viiltää sormenpäät auki. Siellähän olikin ihan kunnon purseet. Toiveikkaana tarjosin hieman viilaa ja kokeilin uudestaan. Nyt ei ollut enää teräviä reunoja, mutta silti mielessä kyti epäilys rattaan kunnosta. Eipä muuta kuin kännykkä koneeseen ja kuvia napsimaan. Sitten paljastuikin koko kauheus. Hampaat olivat kuluneet ihan kuralle. Google tarjosi koko vauhtipyöräpakettia hintaan 900€! Eipä tarvitse siitä haaveilla. Tosin eipä tuota ollut varastosakaan kenelläkään. EBay antaa hieman halvemmalla, mutta osien kunnossa ei ollut kehumista. Oli siellä myös pelkkiä hammaspyöriä alle kahdellasadalla, mutta niiden sopivuus hieman arveluttaa.

Sieltähän se murheenkryyni sitten paljastui...

Mietin vielä, miten tuon saan pelittämään ennen kesää. Eräs vanhoista brittiautoista tietävä ystäväni ehdotti hammaspyörän kääntämistä ympäri. Noissa autoissa kun on kuulemma samanlaiset starttisysteemit ja tuo hammaskehän kääntäminen on kuulemma ihan perustemppu heidän piireissään. Saapa nähdä käykö tuo edes toisinpäin.

Ensin pitää toki saada tuo vauhtipyörä irti ja seuraava osa projektissa onkin ulosvetäjän rakentaminen. Siitä ehkä lisää seuraavalla kerralla. 

Suunnittelin myös takavalon vaihtoa tuohon uuteen. Sekin meni hieman perseelleen, kuten kuvasta näkyy.
Ruuvien reijät eivät käy ja lisäksi ovat päättäneet rakentaa tuommoiset patit tuohon. Pahasti näyttää siltä, että joutuu jostakin keksimään uuden lokarin. Samalla menee varmaan uusiksi tuo "takakontti", vilkut ja sissy. Paniikki kasvaa. En taida niille pakoputkille tehdä mitään ennen kuin saan Sylvin liikenteeseen. Kaasareitakaan en ole vielä kerennyt katsoa, mutta ne ovat sitten startin jälkeen seuraavana listalla. Lumet ne vähenee ja kone pitäisi saada käytiin. Eikös Suomen talven pitänyt olla ihan helevetin pitkä??

Laitetaan tähän loppuun vielä jotakin positiivista. Sain satulaan pehmusteet kiinni ja enää puuttuu tyylikäs verhoilu. Bostikin kontaktiliimalla vaan tuollainen neopreenityylinen pehmuste paikoilleen. Olin sitä käyttänyt tietokoneen äänenvaimennuksessa ja luulisin sen sopivan tähänkin tarkoitukseen. Vaaleampi kerros on hieman pehmeämpää ja tummempi kerros hieman jämäkämpää. Ainakin tuolilla testattuna varsin miellyttävä perstuntuma. Minulla ei ollut tarpeeksi isoa palaa. joten piti sitten kikkailla ja tehdä osista tuo pehmuste. Ei sillä kai väliä ole, kun ne nahat tulee siihen päälle. Korvakkeet hitsailin itse ja ihan hyväthän niistä tuli. Olivat vaan Yamahan inssit laittaneet reijät pari milliä eri korkeudelle toisistaan, joten piti sitä toista korvaketta sitten sen verran lyhentää.
Isompi pala paikoillaan. Hyvin tuntuu bostikki pitävän.

"Selkänoja" kuivamassa ja sennusta vaille. Hyvä tästä tulee.

Hitsauksetkin onnistuivat ihan hyvin. Vielä ruosteet pois ja maalia päälle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti